Varhaisinta Ruotsin vallan aikaista sotilashistoriaa Rautjärvellä ja Miettilässä edustavat kruunun hyväksi tehdyistä palveluksista 1600-luvulla sotapäällystölle annetut lahjoitusmaat. Ruotujakolaitosta 1680-luvulla toimeenpantaessa sijoitettiin Miettilään Viipurin läänin rykmentistä majurin komppanian puustellit komppanian päällikölle ja kirjurille.
Miettilässä oli perimätiedon mukaan majoitettuna venäläistä sotaväkeä isonvihan (1713–21) loppuvuosina, jonka jälkeen Uudenkaupungin rauhassa 1721 Miettilä jäi vielä niukasti Ruotsin puolelle. Turun Rauhassa 1743 joutui jo kuitenkin koko Rautjärvi Venäjän haltuun. Ruotsin Kustaa III yritti vielä tuloksetta palauttaa menetettyjä alueita, minkä seurauksena Värälän rauhaan 1790 päättyneen Kustaan sodan jälkeen venäläiset ryhtyivät rakentamaan Kaakkois-Suomen linnoitusketjua. Rajalinnoitusten selustaan rakennettiin kasarmeja reserveille ja myös Miettilään sijoitettiin 600 miehen vahvuinen jalkaväkipataljoona.
Haminan rauhassa 1809 tuli koko Suomi Venäjän vallan alaiseksi ja Miettilän kasarmialue jäi tarpeettomaksi. Vanha rakennuskanta tuhoutui tai purettiin ja venäläisten joukkojen oleskelusta Miettilässä jäi muistoksi vain nimi Kasarminkangas.
Suomen suuriruhtinaskunnalla oli parinkymmenen vuoden ajan oma asevelvollisuusarmeija. 21 vuotta täyttäneistä miehistä osa valittiin arvalla vakinaiseen väkeen ja loput harjoittelivat sotataitoja kolmen kesän ajan jossain 32:sta reservikomppaniasta. Ensimmäinen harjoituskesä reservikomppanioissa järjestettiin 1883 ja viimeinen 1899. Kasarmin toiminta päättyi 1901, kun Suomen armeija lakkautettiin. Reservikasarmialueiden rakennukset oli tehty tyyppipiirustusten mukaan ja käsittivät 12 rakennusta. Miettilän reservikasarmialueen rakennuskanta on yksi parhaiten säilyneistä.
Vuosina 1905–16 Komppanianpäällikön talossa asui ja piti toimistoaan nimismies. Sotilasvankila alueella toimi 1918–19. Alue siirtyi valtiolta kunnalle ja Komppanianpäällikön taloon muutti 1922 Rautjärven kunnantalo. Suojeluskunta käytti toiminnassaan sairashuonetta ja arestirakennusta sekä teki vuonna 1939 vanhan kasarmirakennuksen hirsirunkoa käyttäen suojeluskuntatalon, jossa talvisodan aikana toimi myös kenttäsairaala. Suojeluskuntatalo tuhoutui venäläisten tykistökeskityksessä heinäkuussa 1941 ja samalle paikalle valmistui vuonna 1949 Terveystalo, jossa toimi neuvola sekä hammaslääkäri. Vuonna 1973 Rautjärven ja Simpeleen yhdistyessä kunnan hallinto siirtyi Simpeleelle.
Rautjärven museotoiminta päätettiin vuonna 1998 keskittää historialliselle reservikasarmialueelle ja Terveystaloon kunnostettiin tilat aiemmin Pitäjäntuvalla sijainneelle kotiseutumuseolle. Jo 1980-luvulta lähtien oli reservikasarmin vanhassa sairastuvassa toiminut talvisotaan erikoistunut Kollaahuoneet-museo, joka vuonna 2017 uudistettiin ja avattiin Kollaa ja Simo Häyhä -museona. Komppanianpäällikön talon kunnostushanke valmistui keväällä 2024 ja sinne avattiin kotiseutumuseo sekä sotahistoriakeskus Komendantti.